Jalon Mylly – jauhoja jo vuodesta 1839

Hapanjuurella leipomisen myötä olen kiinnostunut jauhoista paljon entistä enemmän. Aiemmin tuli ostettua mitä vain tarjousjauhoa, ja kyllähän niistä pullaa, sämpylöitä ja kakkuja paistoi. Tässä postauksessa kerron mitä vehnänjyvälle tapahtuu myllyssä ja miksi kannattaa suosia paikallisia myllytuotteita.

Hapanjuuri on  siitä vekkuli kaveri, että se haluaa tuoreita jauhoja ruoakseen, jotta entsyymi- ja mikrobitoiminta pysyy vauhdikkaana. Mielellään jauhot saavat olla myös luomulaatuisia. Ja tietenkin pieneltä lähimyllyltä, jotta tulee otettua huomioon että valmis leipä on varmasti sitten lähiruokaa ja että se tuo työtä paikallisille ihmisille.

Mutta mitä jyvälle tapahtuu myllyssä? Minulla ei ollut mitään käsitystä asiasta, kun soitin Jalon Myllyn myllärille Erkki Jalolle, ja pyysin päästä käymään myllyllä. Tai oli oikeastaan – kuvittelin että jyvä laitetaan myllyyn ja toisesta päästä tulee jauhoa. Tavallaan tämä käsitys piti paikkansakin, mutta toisaalta ei sitten taas ollenkaan.

Erkki Jalo tutkii jauhatuksen laatua vehnämyllyn äärellä.

Erkki Jalo on mylläri jo kuudennessa polvessa. Se jos mikä on perinteikästä. Kuinka moni meistä voi sanoa toimivansa samassa ammatissa kuin isämme tai äitimme kuusi sukupolvea taaksepäin? Nykyään Jalon mylly sijaitsee Liikkalassa Kouvolan kupeessa. Liikkalaan mylly siirtyi ikävän tapahtuman seurauksena vuonna 2001, kun silloinen mylly Enäjärvellä paloi. Liikkalan myllyä Erkki on remontoinut ja  kehittänyt siitä saakka.

Myllyssä jauhetaan pääasiassa vehnää ja ruista, mutta myös muita viljoja kuten spelttiä ja kauraa, sekä valmistetaan höyrytettyjä kaurahiutaleita.

Kuinka vehnä sitten jauhetaan?

Vehnämyllyssä on kaikkiaan kymmenen valssituolia, jonka vuoksi jauhatusmenetelmää kutsutaan valssijauhatukseksi. Jalon Myllyn vanhimmat valssit ovat jauhaneet viljaa jo vuodesta 1923. Ennen jauhatusta vehnänjyvät kostutetaan, jotta jyvän kuori (lese) olisi jauhatukseen mennessään joustavaa eikä valssaus rikkoisi sitä vaan se saataisiin jyvän ytimestä mahdollisimman tarkkaan irti.

Imuputkien läpi näkee kun vehnä siirtyy valssista toiseen

Vilja imetään ensimmäiselle valssituolille, jossa kaksi rullaa pyörii eri nopeudella samaan suuntaan. Siitä vehnärouhe siirtyy imulla seuraavaan valssiin ja niin edelleen. Jokaisessa vaiheessa syntyy valmista vehnäjauhoa, ja karkea jyvän osa jatkaa matkaansa seuraaviin valsseihin. Neljännessä valssissa lese poistetaan joukosta ja viidennestä eteenpäin jauhettavana on enää vehnän hienoin ydin eli mannaryyni josta saadaan kaikkein hienointa vehnäjauhoa.

Vehnänjyvät pomppivat ensimmäisessä kymmenestä valssista.

Haasteena myllyssä on saada jauhettua tasalaatuista jauhoa ympäri vuoden. Vilja otetaan viljavarastoihin vastaan laadun perusteella. Viime kesänä Erkki Jalo varasi viljavarastolta  koko ison siilollisen vehnää ja ruista jo syksyllä, jotta pystyy takaamaan leipomoille ja kotileipureille tasalaatuiset jauhot läpi vuoden. Pääosin vilja tulee Jalon Myllylle Kouvolasta ja  lähialueelta, ja myllyssä jauhetaan vain kotimaista viljaa.

Tällä hetkellä mylly työllistää hiukan yli kolme henkilöä, eli Erkin ja hänen vaimonsa Terhin, yhden ulkopuolisen työntekijän ja osa-aikaisesti Jalojen tyttären. Mylly pyörii vuoden ympäri ja siellä jauhetaan kaikkiaan noin miljoona kiloa erilaisia jauhoja vuoden aikana. Pääosa jauhoista toimitetaan tällä hetkellä leipomoille. Kuluttajamyynti on kuitenkin viime vuosina kasvattanut osuuttaan ja Jalon Myllyn tuotteita saakin Kouvolan, Kotkan ja Haminan  alueen hyvin varustetuista ruokakaupoista ja toivottavasti lähiaikoina myös pääkaupunkiseudulta.

Vierailun jälkeisellä leipäkurssilla leivottiin Jalon Myllyn jauhoista.

Vierailu Jalon Myllyssä oli mielenkiintoinen, ja opin uutta tietoa jauhojen valmistuksesta. Tarttuihan sieltä Myllypuodista tietenkin jauhojakin mukaan, luomuvehnäjauhoja sai 5 kg:n pusseissa ja tavanomaisia 10 kg:n säkeissä. Toki kilon pakkauksia ja toisaalta taas 20 kg:n säkkejäkin oli saatavilla. Mylly ja myllypuoti sijaitsevat Kouvolan Liikkalassa maalaiskyliä halkovan kylätien varrella Haminan ja Kouvolan välillä. Jos liikut sielläpäin, niin valitse reitiksi tie 371 ja poikkea myllypuodissa ostoksilla. Aukioloajat löytyvät myllyn omilta sivuilta.

 

Lue lisää Jalon Myllystä

 

2 vastausta artikkeliin “Jalon Mylly – jauhoja jo vuodesta 1839”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *